maanantai 2. syyskuuta 2013

Tervetuloa syksy!

Kesä loppui, syksy alkoi, niinhän se menee. Mutta ilmoista päätellen kyllä se kesä jatkuu täällä Alanyassa vielä täydellä teholla. Kuumaa piisaa ja ilmastointi huutaa kotona melkein vuorokauden ympäri. Mutta syksy on kuitenkin kalenterin mukaan saapunut ja itse odottelen innolla, josko sen mukana myös asuntokaupat vilkastuisivat.
Syksyn tuloa olen odotellut myös siksi, että niin moni ihana ja tärkeä ihminen on tänne tulossa. Toiset pidemmäksi aikaa, toiset lyhyemmäksi mutta kuitenkin tulossa.
Syksyn tulo on myös siitä mukava, että kausi hieman rauhoittuu ja suurin hulabaloo on takana.

Täällä me lasten kanssa ollaan eletty aika lailla omissa oloissamme, rauhallista elämää keskellä turistikauden huippua. Mies on melkein yötä päivää töissä, eihän sitä paljoa näe, mutta sekin yhdessä vietetty aika onkin sitten sitä arvokkaampi. Vanhempi tytär aina sanoo; "isin pitää työskennellä, että saadaan rahaa". Hyvin on oppinut työn merkityksen =)
Rahaa olisi kyllä kiva jostain saada pikkuisen ekstraa. Pitäisi koti maalata, uusi sohva olisi kova sana ja keittiön pöytä jne. Uusi sisustus olisi ihan jees. Toisaalta taas kun päivittäin menet miljoona kertaa rätin ja luutin sekä imurin kanssa putsaamassa lasten jälkiä, miettii miksi sitä kannattaa vaihdella tässä vaiheessa kun lapset ovat vielä pieniä. Mutta toisaalta pieni vaihtelu tekisi terää.

Kuluneella viikolla ollaan parisen kertaa käyty naauruston naisten ja lasten kanssa rannalla. Aallot ovat olleet mahtavia ja hauskaa on riittänyt, kun ollaan lasketeltu aaltojen mukana ja yritetty rakentaa hiekkaan uima-allasta lapsille, ennen kuin aallot pyyhkäisevät taas kuopan täyteen hiekkaa.

Uusia rattaita odottelen innolla myös. Tilasin englannista, lähetin Suomeen ja runsaan viikon päästä sitten saadaan nekin tänne. Sisarusrattaiden etsintä oli työn ja tuskan takana, jollei halunnut maksaa niistäkään maltaita. Tai suurin ongelma oli kilorajoitukset. Kaikki rattaat olivat melkein yksitellen 15kg asti ja kolmeen ikävuoteen saakka käytettäväksi suunniteltuja. Meillä vanhempi lapsi on nyt 3,5 v. mutta istuu paljon vielä rattaissa, kun kuljemme paljon kävellen paikasta paikkaan. Silloin kun täällä on tuttuja Suomesta olemme melkein koko ajan menossa, joten pienet päikkäritkin lapset välillä ottavat rattaissa ja täällä liikenne on sen verran vilkkaampi, että  monta kertaa on saanut olla niskavillat pystyssä kun vanhempi painelee hurjaa vauhtia kaukana minusta ja rattaista, jossa pienempi neiti istuu. Mutta nyt siis löysin Phill & Teds Dotit ja niissä lapsi voi rauhassa istua vaikka 5-vuotiaaksi saakka. Niissä on myös se hyvä puoli, että sisarusistuimen saa pois ja niitä voi käyttää yksittäisinä lapsenrattaina. Kapeatkin ovat vielä niin menevät hyvin täällä kaikissa ahtaissa paikoissa.

Mutta, nyt turkinpippureista nauttimaan ja facebookin ihmeelliseen maailmaan syventymään hetkeksi. Kirjoittelen taas toivottavasti pian. Seuraava blogini käsitteleekin sitten turistinaisia turkkilaisia miehiä pyydystämässä ja ilmiötä vanhempi nainen/nuorempi mies...

5 kommenttia:

  1. Olin n.kuukausi sitten Alanyassa ja tapasin siellä pojan, joka on vuoden vanhempi kuin minä. Olen siis nuori naisenalku 15v, mutta ihastuin heti tähän komeaan poikaan, nyt yhteydenpito on vähän jäänyt, mutta en haluaisi päästää irti. Hän kertoi olevansa kiireinen, koska työskentelee basaarialueella ja käy koulua. Ymmärrän täysin, itsekin olen kiireinen, mutta haluaisin vain tietää, että onko siellä tosissaan niin kova hulina, ettei voi muutamaa minuuttia päivässä siihen, että vastaa viesteihini. Tiedätkö yhtään, 16vuotiaan pojan kouluajoista ja moneenko asti yleensä sen ikäiset sitten työskentelevät? Luuletko, että olin hänelle vain lomaromanssi? Tapasimme, kun olin perheeni kanssa syömässä hänen serkkunsa ravintolassa, jonne hän tuli käymään ja hänen serkkunsa esitteli meidät toisillemme. Jo silloin synkkasi ja flirttailimme toisillemme, seuraavat päivät vietimme yhdessä kuherrellen ja muuta. Olisin todella kiitollinen, jos kertoisit oman näkökulmasi, kun siellä Turkissa asustelet ja näet syvemmälle kuin me muut turistit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kouluajat vaihtelee kouluittain, mutta saattaapi olla että hänellä koulu alkaa vasta iltapäivällä ja loppuu puoli viiden maissa alkuillasta. Siinä sitten jos vielä tekee töitä koulun jälkeen, on varmasti kiireistä ja raskasta, työt saattavat kiireisempänä kautena kestää pitkälle yöhön, iästä riippumatta, mutta kyllä aina jossain välissä yhden viestin ehtii kirjoittaa. Oletteko ystäviä facebookissa? Siellä ainakin luulisi jotain kommenttia laittavan, jos ei puhelimitse pysty. Vai onko kyseessä kenties jokin muu, esimerkiksi pelko kaverien reaktioista tai vanhempien suhtautuminen ulkomaalaisen kanssa seurusteluun tms. Vaikea suoraa vastausta minun on sinulle asiassa antaa.

      Poista
  2. Heippa! Löysin juuri sun blogin ja aion jäädä seurailemaan :)
    Olen itse tulossa turkkiin marraskuussa kolmeksi kuukaudeksi, hieman jännittää tulla ihan yksin.. apua! :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä täällä Iida aina seuraa löytyy, Siis ihan suomalaisistakin. Tervetuloa Alanyaan :)

    VastaaPoista
  4. Moikka! Olen kovin miettinyt sitä, että jos sinne muuttaisi asumaan lapsen kanssa, niin menevätkö suomalaiset lapset turkkilaiseen kouluun vai kuinka. JA mitä mahtavat olla koulumaksut, ym. Osaatko yhtään neuvoa. Siis minulla yksi kouluikäinen lapsi. t.Hanni

    VastaaPoista